Huh, huh, mikä hostelli. Sijainti on huitsinnevadassa: lähiökerrostaloja, ruohoa puskevia tontteja piikkilanka-aitoineen, korkeita tiilimuureja, parakkimaisia rakennuksia ja tiet repeillyttä kuhmuista asvalttia. Alueen luontaantyöntävyys ja outous ei niinkään synny sen rauhattomuudesta, vaan pikemminkin päin vastoin. Kaikkialla on liiankin hiljaista, kaikkialla...
Kuukausittainen arkisto:: toukokuu 2016
Bratislava
Eilen illalla tilasimme ja varailimme kaikki loput bussikyydit sekä hostellit. Maksoimme enakkoon jopa Talinna-Helsinki lautan ja Onnibussin kyydin Helsingistä Ouluun. Nyt ei saisi tulla mitään yllättäviä mutkia matkaan tai koko korttitalo kaatuu dominoilmiön tavoin. Itse en yhtään pidä siitä,...
Wien – kaunista uusklassismia mutta eloton tunnelma
Jos pitää klassismista rakennustaiteessa ja musiikissa, muotivaatteiden shoppailusta ja museoiden korkeat hinnat eivät häiritse, Wien on oikea osoite. Muussa tapauksessa kannattaa harkita kaupunkikohteen valintaa vielä toiseen kertaan jos on tullut miettineeksi, olisiko Wien niin kaunis kaupunki kuin matka-artikkeleissa hehkutetaan....
Marseille – ensivaikutelmia parempi
(Artikkelikuvateksti: kameliemme innokkaat uudet omistajat) Wienissä on tilaa liikkua, vaikka liikennevalot kävelijöille ovat maailman nopeimmat. Verrattuna Marseilesiin, Wien on kuin sen aneeminen pikkuveli. Marseille sykki ja läikehti, välillä läikehti ylikin. Aluksi kaupungin tempo hirvitti, mutta lopulta siihen oudolla tavoin...
Marseille – kuin toinen Mumbai
Ranskalaisten lakkoilusta huolimatta onnistuimme saamaan junaliput puoliltapäin lähtevään junaan Montpellieristä Marseillesiin. Koska meidän oli pakko ehtiä tuohon junaan, mitään varasuunnitelmia ei kertakaikkiaan ollut, heräsimme aikaisin. Kalle oli tuumaillut ”Pitää olla niin paljon ylimääräistä aikaa, että ehtii korjailla useammatkin rengasrikot.”...
Kuvabloggausta
Viimeaikoina verkkoyhteydet ovat olleet niin lapsenkengissä, etten ole saanut kuvia lisäiltyä. Nyt verkko taas ahmii gigoja, joten pistän muutamia kameraräpsyjä viime päiviltä tai viikoilta.
Suattavatpi olla tällaiset suunnitelmat, tai sitten ei
(Artikkelikuvateksti: edellinen telttapaikkamme rannalla Agden lähistöllä oli hyvin piilossa. Puskat ympäröivät sitä kuin suojalinnoituksen tavoin.) Junalakko. Juuri, kun meidän piti huomenna ottaa juna Montpellieristä Marseilesiin. Ter-junat, joihin saa ottaa ilmaiseksi pyörät eivät kulje ollenkaan. Aluksi säikähdimme, ettei mikään juna...
Viimeisiä viedään
Tyynynpainauma poskessa ja kahvikuppi kädessä. Nyt jaksaa taas kirjoitella. Oi kyllä, nautin tästä: punaisena kukkiva unikkopelto, yllättäen näköpiiriin syöksyvä hieno linna tai kartano, laskettelu loivasti kaartelevaa alamäkeä kohden sinisenä välkehtivää Välimerta tai hiekkadyynien välissä kulkeva pitkä ja suora pyöräilytie....
Myötätuulta
Sunnuntai, tuo Etelä-Euroopassa reissaavan kompastuskivi. Kuin kivi polulla siihen pitää osata varautua, pitää nähdä se ennalta ja muistaa nostaa jalkaa yli. Eihän se sen vaikeampaa ole kuin ostaa yhden päivän ruuat ennakkoon. Ruuat vielä menisivät, mutta entä vesi? Pohjois-Espanjassa...
Kapuloita rattaissa
Viimepäivinä matkanteko on lievästi sanoen koetellut. Monenmoista kapulaa on heitetty rattaisiimme. Mäkiä, loputtomasti nousuja. Yhdeksän kukkulaa ponnistaa merenpinnantasolta noin 500-1000 metriin. Lasku kuoppaan ja taas uudestaan kiipeäminen ylös. Ajatus ”kun olen mäen päällä hörppään vettä ja heitän pitkähihaisen pois,...
12