Touhukas viikko

Alisa siskoni lähti eilen aamuyöllä takaisin Suomeen. Hänen lentonsa lähti jo kuudelta, joten bussit eivät kulkeneet tuohon aikaan. Ensin ajattelimme tilata hänelle taksin, mutta hän tahtoi saattajan lentokentälle. Taksimatka olisi siis pitänyt maksaa kentältä toiseenkin suuntaan, kun minä tai Kalle olisimme palanneet kämpille. Keksin sitten, että Kalle ja Alisahan voivat pyöräillä kentälle. Niinpä sidoimme laukut edellisenä iltana pyöriin ja kaverukset nousivat ennen neljää polkemaan pilkkopimeässä kentälle. Ainakaan liikenne ei ollut pelottavan vilkasta! Alunperin emme vuokranneet Alisalle pyörää, koska hän kammoksuu ruuhkaisilla teillä polkemisesta. Itsekin olisin voinut lähteä saattajaksi, mutta pyöriä oli vain kaksi ja toisaalta Kalle on parempi opas lentokenttien sokkeloissa.

Ajattelin koostaa tähän kuvien avulla, mitä puuhailimme täällä viikon aikana, kun järjestimme Alisalle pakettimatkan. Ei ohjelma aivan yhtä kurinalaista ollut kuin pakettimatkoilla, mutta suunnitelmallisuudessa päästiin melkein samalle tasolle.

20160313_204550

Tässä ohjelmalappunen, johon Alisa aina rustaili suoritusmerkinnät punakynällä. Auringonlasku Faron rannassa oli ainoa, mikä jäi kokematta, sillä aurinko ei suostunut laskemaan vielä niihin aikoihin, kun olimme paikalla. Tosin näimme taivaanrannan maalautuvan punaiseksi Silvesin kukkuloiden yllä, kun pyöräilimme jyrkkää mäkeä ylös ehtiäksemme junaan.

20160307_105852

Varasimme Taviraan melkein koko päivän, mikä oli ehkä liikaa, sillä monet museot ja kirkot olivat kiinni. Kävimme tässä ilmaisessa pikku linnassa, joka muodostuu lähinnä muurista, parista tornista ja puistomaisesta sisäpihasta. Portaat muurille olivat mahanpohjasta huikaisevan jyrkät ja niissä ei ollut minkäänlaista kaiteen tapaista. Huvittelimme myös kuntoilulaitteissa, jotka oli sijoitettu viheralueelle kaupan eteen. Taviran parasta antia olivat kauniit sillat joen ylitse.

20160308_103325

Loulen linna-museo oli asiantuntevasti tehty. Muutenkin Loule teki paremman vaikutuksen nyt kuin ensimmäisellä vierailullamme. Oikein symbaattinen ja nätti pikkukaupunki! Pidän Loulesta jopa enemmän kuin Tavirasta, vaikka jälkimmäisessä on enemmän upeaa arkkitehtuuria. Loulessa on muutamia hienoja spotteja, kuten kauppahalli ja liikenneympyrän suihkulähde ja ennen kaikkea siellä on viihtyisä tunnelma.

20160308_095643

Tämäkin kuva on vielä Loulesta. Hauskoja kadunvarsipatsaita, joiden vierellä voi poseerata!

20160308_142153(1)

Kalle yllätti ja osti meille Alisan kanssa naistenpäivälahjaksi pehmoeläinpuput suklaaherkkuineen.

20160310_102902

Quarteiran aurinkovarjot odottelivat kesää ja auringonpalvojia. Varjot olivat sikäli kauniita, että ne oli rakennettu täysin luonnonmateriaalista, ehkä jonkinlaisesta kaislasta. Quarteirassa kävelimme rantabulevardia ja keskustassa ihailimme puihin virkattuja koristeita.

20160309_143851 20160309_130543

Olhaon saaret eivät vielä kertaakaan ole tuottaneet pettymystä ja ne lunastivat lupauksensa täydellisestä rantaelämästä tälläkin kertaa. Alisa tarkeni jopa helleasussa, Kalle taas paikallisena asukkina pukeutui varman päälle lämpimästi. Usein turistit tunnistaa Faron keskustassa siitä, että he ovat kevyemmin pukeutuneita kuin portugalilaiset. Suoraan Suomesta tai muualta pohjoisesta tulleelle lämpö tuntuu lämpimämmältä. Kallella oli piknikeväänä porkkana, jota hän ruoskutteli ja heitteli kuoret muurahaisten iloksi hiekalle. Toisessa kuvassa Kalle kahlaa joen ylitse. Me muutkin ylitimme tuon vuolaana virtaavan virran, jossa nousuvesi nosti veden pintaa aivan silmissä. Meinasimme jäädä vangiksi eräänlaiselle saarelle meren ja joenuomien väliin. Olimme aikaisemmin jopa pulahtaneet tuossa laguunissa, sillä meren puolella tuuli enemmän ja aallot muodostivat pyörteitä. Virrassa tarkeni juuri ja juuri kastautua ja myöhemmin Kallen yllytyksestä käväisimme myös meren puolella. Olihan se raikasta, mutta tuli talviturkki heitettyä!

20160311_134843 20160311_13505420160311_135008

Lagosin Camillo-ranta oli Alisan mielestä kaunein, minkä hän oli koskaan nähnyt. Kyllä se itselläkin ainakin top viiteen sukeltaa, vaikka ne kaikkein kirkkaimmat rantatähdet taitaa löytyä Sri Lankalta, Malesiasta tai Intian Lakkadiiveiltä.

20160311_182439

Silves käytiin kurkkaamassa hyvin vauhdikkaasti. Tulimme Lagosista junalla ja ajattelimme matkanvarrella pysähtyä Silvesiin. Junia vain meni niin huonosti että meidän piti päättää käytämmekö Silvesin nuuskimiseen tunnin vai kolme ja puoli tuntia. Jälkimmäinen olisi tarkoittanut, että olisimme saaneet seikkailla pari tuntia viilenevässä ja pimeässä kaupungissa. Kuuden jälkeen kaupungin varsinaiset nähtävyydet eivät enää olleet auki, joten päätimme reilun tunnin saavan riittää. Ongelma vain oli, ettei juna-asema ollut aivan kaupungissa vaan 1,5 kilometrin päässä laaksossa. Juoksemiseksihan se sitten meni! Meillä oli Kallen kanssa pyörät, joilla laskettelimme Silvesin kukkuloita, mutta Alisa sai hölkätä pyörien vierellä. Kiipesimme jyrkästi nousevia kaupunginkatuja aina linnalle asti. Totesimme sen olevan tyylikäs, räpsimme pari kuvaa ja lähdimme kiirehtimään takaisin juna-asemalle. Silvesistä jäi parhaiten mieleen kaupungin upea sijainti: laaksossa kukkuloiden syleilyssä ja suurin osa kaupungista nousee rinteille.

………

Vietimme myös pari Faro-päivää eli kävimme ostoskeskus Jumbossa ja Alisa vieraili niin luukappelissa kuin katedraalissa. Rannankin kävimme tietysti kurkkaamassa, sillä pitihän meidän esitellä Alisalle Faron hauskimmat tyypit eli kolmenkopla karvaturreja. Viikon loma – Kalle lomaili Intia kirjastaan ja minä kirjoittajaopinnoistani – meni kyllä nopeasti. Mitään suurempia kommelluksiakaan ei sattunut, mitä nyt Alisa meinasi parin minuutin ajan jäädä ravintolan vessaan vangiksi, mikä kuuluu portugalikokemukseen. Armonan saarella aavistuksen eksyimme, kun emme heti löytäneet reittiä pois jokien sulkemasta niemestä. Mahakipuni aiheuttivat edelleen pieniä ongelmia, sillä minun piti tarkkaan punnita mitä voin syödä, mutta edelleen olen hengissä pysynyt eli jotain mahalle sopivaa olen keksinyt.

Kirjoittajasta

Anssku

Pesunkestävä humanisti, hippimäinen yhteiskuntapohdiskelija, sydämeltään vasemmistolainen, minimalistisen elämäntavan kannattaja ja luonnon kauneuden suuri ihailija.

Kommentoi