Lisää ashramista ja Ammasta

Kalle lähti kurkkaamaan olisiko musiikkihuone auki, sillä hänen oma kitaransa on edelleen teillä tietämättömillä. British Airwaysin sivuilla sanotaan: on äärimmäisen harvinaista, että tavaroita katoaa. Jos kuitenkin käy niin ikävästi, teemme kaiken voitavamme niiden löytämiseksi. Tähän asti ei ole kyllä tuntunut siltä! Kalle täytti heti lennon jälkeen vaaditut kaavakkeet ja lähetteli yhtiölle vielä postia sen jälkeen. Mitään ei kuitenkaan kuulunut yli viikkoon! Vasta tänä aamuna he viimein soittivat. Asiaan varmasti vaikutti, Kallen eiliset lomakkeiden täyttelyt heidän sivuillaan. Selvisi kitaran olevan Mumbaissa. Saa nähdä toimittavatko he sen tänne ashramiin asti. Nyt soittimella on ainakin hyvin aikaa seikkailla tänne, sillä odottelemme sitä täällä ashramin elämää tutkaillen ainakin parisen viikkoa.

Yhteensä yli 33 miljoonaa halausta! Amma halaa ihmisiä lähes päivittäin ja joskus darshan eli halaustapahtuma saattaa kestää jopa 20 tuntia putkeen. Kai siinä aikamoisia pyhiä voimia tarvitaan, että jaksaa halata ihmisiä loputtomana virtana levähtämättä ollenkaan! Tällä hetkellä Amma on Tamil Nadun kierroksellaan ja palaa vasta 26 päivä, mutta silti täällä ashramissa riittää vilskettä. Päivittäiset pyhiinvaeltajat, jotka tulevat vain halauksen perässä tietenkin karsiutuvat pois. Joka tapauksessa täällä Amritapurin niemen yhteisössä asuu pysyvästi 3000 ”munkkia” ja ”nunnaa”. Näin tammikuussa täällä on jatkuvasti myös tuhansia vierailijoita. Länsimaalaisia ei välttämättä niin loputtoman paljon ole, ottaen huomioon, kuinka samat naamat kävelevät kaikkialla vastaan, mutta on heitäkin arviolta satoja. Osa länsimaalaisista on myös asettuneita tänne pysyvästi palvelemaan Ammaa ja hänen yhteisöään. Hengellisen etsinnän lisäksi he osallistuvat moniin alueelle yleishyödyllisiin hankkeisiin. Sanoisin kuitenkin suurimman osan valkonaamoista olevan täällä vain vierailulla, uteliaisuudesta tutustumassa, mistä oikein on kyse, kuten mekin olemme.

Aamupäivällä kävimme kirjastossa. Kaikilla on oikeus panttimaksua vastaan lainata pari kirjaa pariksi viikoksi. Kirjasto on samalla myös lastenleikkihuone, joka pursuilee pelejä ja leluja. Aika paljon täällä on lapsiakin. Mietin, kuinka lapset viihtyvät täällä, mutta sitten näin pari poikaa istumassa päät yhdessä kumartuneina älypuhelimen ylle. Niinpä tietenkin. Kyllähän nykylapset viihtyvät missä vain, kunhan heillä on puhelin, jossa on pelejä ja ties mitä sovelluksia. Kirjastosta suuntasimme rannalle lueskelemaan. Aivan ashramin vieressä meri kohisee ja aallot syöksyvät rantahiekkaan. Ranta on kaunis, mutta siellä uiminen ehdottomasti kiellettyä. Uimakielto johtuu käsittääkseni virtauksista.

Lounaaksi söimme samaa ilmaista pöperöä, jota jo eilen illalliseksi ja aamulla aamupalaksi. Pöperö vaihtelee vain hyvin vähän, mutta maukasta se on kuitenkin. Se on riisiä ja kasviscurrykastikkeita, usein on kolmenlaista kastiketta, joissa eri vihanneksia. Suosikkini on paksu kurkumalla kyllästetty hernekastike. Ilmaisen ruokalan lisäksi alueella on myös maksulliset: länsimaalainen ravintola, intialainen ravintola, mehukioski, kookoskioski, pieni ruokakauppa ja ekokauppa. Ruokapaikkojen lisäksi löytyy kirpputori, lahjamyymälä, ayurveda apteekki, lääkärin vastaanotto, pankkiautomaatti ym. Täällä on kaikki kuin pienessä kylässä!

Koko tämä lysti maksaa asumiskustannusten verran eli 500 r päivässä kahdelta hengeltä. Tuo summa on sopivasti juuri se, minkä saamme vuokrana asunnostamme. Meneehän täällä tietty rahaa muuhunkin jos haluaa harrastella tai ostella pikku purtavaa, mutta mitenkään pakonomaisesti sitä ei kulu. Olen nyt menossa joogakurssille, joka kestää parisen päivää ja maksoi 500 r ja ehkä myös lisäkursseille.

Saimme lapun, jossa on ashramin säännöt. ”Vältä kontaktia kyläläisiin” ohje sai minut mietteliääksi. Ohjeen tarkennuksessa sanotaan muun muassa: ”Ashram haluaa välttää vieraiden vaikutteiden siirtymistä paikalliseen kulttuuriin. Kansainvälisiä vieraita pyydetään olemaan mahdollisimman vähän tekemisissä kyläläisten kanssa. Lahjat ja vierailut taloihin ovat sopimattomia, sillä ne ovat haitaksi kylän sosiaaliselle verkostolle.” Pieni ristiriita syntyy siitä, kuinka tässä ashramin toiminnassa koko ajan painotetaan kansainvälisyyttä, ihmisten kohtaamisen tärkeyttä, kulttuurien kohtaamista yms. Amma painottaa myös sitä, kuinka köyhiä ja kärsiviä tulee auttaa. Monet länsimaalaiset siis varmasti haluaisivat auttaa jos näkevät kylässä köyhyyttä. Ymmärrän vielä jotenkin, että suora raha ja lahjat voivat olla pahaksi, mutta en ymmärrä, miksei ihmisiä saisi kohdata. Onko länsimaalainen kulttuuri muka niin ylivertainen, että tuhoaa heti muita niitä kohdatessaan? En usko. Kulttuuri on sitä paitsi muuttuva käsite, sille on ominaista nimenomaan muutos. Ei kulttuuri pysy elävänä ellei se ole liikkeessä. Jos länsimaalainen ja paikallinen kulttuuri siis kohtaavat täällä, ne mielestäni vain rikastuttavat toisiaan. On oikeastaan jopa halveksivaa ajatella kylän kulttuurin olevan niin heikkoa, että se tuhoutuisi heti jos vain on kosketuksissa ulkopuoliseen maailmaan. Ovathan he sitä paitsi kuitenkin, television, netin, puhelimien, lehtien ym. välityksellä. Eivät he missään tyhjiössä elä! Synnyttikö tämä lukijoissani mitään ajatuksia?

Amman rakennuttama "evakointisilta."

Amman rakennuttama ”evakointisilta.”

Näkymä lähiparvekkeeltamme

Näkymä lähiparvekkeeltamme

Amma

Amma

Kirjoittajasta

Anssku

Pesunkestävä humanisti, hippimäinen yhteiskuntapohdiskelija, sydämeltään vasemmistolainen, minimalistisen elämäntavan kannattaja ja luonnon kauneuden suuri ihailija.

1 kommentti

  1. Markku Joki-Luomala Reply

    MOIKKELIS!!!!!!!!!!!!

    Hyvvee alkanutta vuotta!!!!!

    Ei ei ei ei. Et sais mua edes maksamalla milliä mulle lähtemään tuonne. :)))))))

    Kotimaassa tällä soturilla pyyhkii unelman täyteisesti. :)
    Olen käynyt aivan innolla hiihtämässä, kun vuosi sitten ei ollut talvea ollenkaan.
    Lunta ja pakkasta on riittänyt täällä. Nam nam……

    Viime vuosi oli mahtava. Reilu 17500km tuli tehtyä hommia kropan voimalla. :)))))

    Juuri alkoi tänään ensimmäinen Helmi lauantain aukiolo. Kohtuudella on porukkaa käynyt.
    Keskiviikkona oli synttärini, jonka kunniaksi toin omia tarjoamisiani tuonne muille kävijöille.
    Helmi maaliskuun aikana rupean sitten Jennin kans suunnittelemaan myöhäiskevään luontoretkeä.

    Turvallista ja elämyksellistä lomaa teille molemmille sinne. Muistakaa palata ehjänä takaisin.

    Make

Kommentoi