Ashramien tenho

Mikä ashrameissa oikein kiinnostaa? Miksi nämä mietiskelykeskukset kutsuvat puoleensa yhä useampia ihmisiä? Intiassa on satoja ashrameita jos joogakeskukset lasketaan mukaan. Suomessakin monenmoiset mietiskelykurssit ovat jatkuvasti kasvattaneet suosiotaan. Henkisyys nostaa päätään kaiken materialismin alta, ja tämä ilmiö on nähtävissä mielestäni vähän kaikkialla maasta ja uskonnosta riippumatta. Itse virallisten uskontojen suosio on jopa hiipunut, ainakin useissa läntisissä maissa, mutta ihmisten hengellinen etsintä sitä vastoin on kiihtynyt.

Olemme menossa seuraavalla reissulla Sri Saibaban ja äiti Amman ashrameihin, joten siksi ajattelin vähän pohtia näiden paikkojen syvimpää luonnetta.

Ehkä niiden taika on pysähtymisessä. Ne ovat hyvä keino irrottautua hetkeksi suorituskeskeisestä elämästä. Miksi ihmisen pitäisi koko ajan edistyä elämässään? Miksi ei voi vain pysähtyä ja elää tätä hetkeä? Uskon ashramien auttavan tässä hetkeen tarttumisessa. Uskon niiden ohjaavan esittämään kysymyksen: mikä on minulle juuri tällä hetkellä tärkeintä elämässäni? Ehkä niissä on helppo rauhoittua myös filosofisten kysymysten ääreen. Miten elämä tulisi elää? Eikö riitä, että vain olen vai pitäisikö koko ajan tehdä jotain ja teoillaan näyttää olevansa elämän arvoinen, oman yhteiskuntansa arvoinen?

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina.” Näin sanotaan YK:n ihmisoikeusjulistuksessa. Filosofisten maailman kaikkeutta syleilevien kysymysten äärellä ihmiset ovatkin tasa-arvoisia. Kaikki ovat samalla lähtöviivalla, kun pohditaan, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen tai onko sielu ikuinen. Kukaan ei voi rahalla tai sosiaalishierarkisella asemallaan ostaa tätä metafyysistä tietoa. Kaiken muun voikin nykyään ostaa ja se tekee yhteiskunnistamme surullisen pirstaloituneita. Itseäni ashrameissa kiehtoo juuri tämä irtautuminen muusta yhteiskunnasta ja ihmisten pohjimmainen samankaltaisuus. Vaikka länsimaalainen yhteiskunta ei ole niin korostetun hierarkinen kuin intialainen, ei niissä suurta eroa ole. Kummatkin ovat hyvin kulutuskeskeisiä. Ihmisen persoonaa määrittelee pitkälti mitä hän pystyy ostamaan. Intia on perinteisesti ollut hyvin henkinen ja siksi jos tarpeeksi syvältä kaivaa, sieltä voi edelleen löytää vahvaa hengellistä filosofiaa, vaikka maa onkin muuten hyvin kapitalistinen. Keskeisiä henkisyyden pesäkkeitä ovat juuri ashramit.

Kaikki siis etsivät ashrameista jotain, suurin osa varmasti tavalla tai toisella henkistä kasvua. Kallen mukaan Amman halauksesta saa valtavat määrät energiaa. Amma oli halannut häntä ja kuiskinut korvaan monta kertaa ”rakas pikkuinen.” Se oli ollut voimakas kokemus! Varmasti nämä kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä. Jollain tavoin suuri opetteja Äiti-Amma kuitenkin varmasti on, sillä Intian Keralassa kutsutaan häntä jopa naisjumalaksi eli deviksi. Kovin helposti intialaiset eivät tätä arvonimeä anna.

Keksin lisätä tukituotteisiini Amman virtuaalihalauksen. Eihän se kirjaimellisesti mikään virtuaalihalaus ole jos kirjoitan lahjoittajan nimen t-paitaan, joka päällä halaan Äitiä. Mutta toisaalta nykyään reiki-hoitokin, missä uskotaan energian välittyvän etenä pelkän ajatuksen voimin hoitajan ja hoidettavan välillä, on suosittua. Tämä oli tällainen hauska kokeiluluontoinen idea! Hyvin hippihenkistä, mutta pohjimmiltani olenkin kunnon hippi. Tuotteessa on ideana myös palkita reissuani tukeneita arvotuilla Amman kaupan tuotteilla.

Olen ajatellut harjoittaa tutkivaa journalismia ja haastatella ihmisiä ashrameissa. Perehdyn siihen, miksi he oikein ovat ajautuneet sinne. Mitä he odottavat paikalta? Mikä on ollut hienoin kokemus ashramissa ja mikä kenties pettymys? Yritän saada heistä jonkinmoista otantaa, minkälaiset ihmiset päätyvät ashrameihin. Kirjoitan tänne blogiini muutamia haastatteluita ja mahdollisesti kuvaan dokumentin pätkiä. Kiinnostaisiko lukijoita tällainen tutkimus?

Kirjoittajasta

Anssku

Pesunkestävä humanisti, hippimäinen yhteiskuntapohdiskelija, sydämeltään vasemmistolainen, minimalistisen elämäntavan kannattaja ja luonnon kauneuden suuri ihailija.

2 kommenttia

  1. Pentti Eskola Reply

    Hei! Ensinnäkin kiitos mielenkiintoisesta blogista, ilolla lueskelen vaihtoehtoisista elintavoista ja reissausmuodoista, vaikka tällainen pakettimatkaaja itse olenkin. Tee ehdottomasti mainitsemasi tutkimus ja jaa se tänne meidän kanssa! Muutenkin mitä enemmän saat paikallisesta elintavasta sekä ihmisistä tietoa, sen parempi. Ainakin omasta mielestäni.
    Terveisin,
    Pentti

    • Kiitti vierailusta blogissani! :) Tulen tosiaan kirjoittamaan ihmisistä ashrameissa. Tosin siellä he ovat pääosin muita reissaajia, mutta on siellä joukossa varmasti myös intialaisia. Jossain vaiheessa yritän myös haastatella paikallisia, esim ollessamme maaseudulla. Seuraava reissu alkaa hyvin turistimuotoisesti, kun käymme saariristeilylla Lakkadiiveillä, mutta sen jälkeen seuraa lokaalimpaa meinikiä.

Kommentoi